Hiilijalanjälki

 

Hiilijalanjäljen laskenta rakennushankkeessa – kuinka paljon rakentaminen kuormittaa ilmastoa?

Rakentamisella on merkittävä vaikutus ympäristöön ja ilmastoon. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetukset, työmaan energiankulutus sekä rakennuksen käytönaikainen energiankulutus aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä.

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan avulla voidaan selvittää, kuinka paljon rakennushanke aiheuttaa ilmastoa lämmittäviä päästöjä koko elinkaarensa aikana. Laskenta auttaa tunnistamaan suurimmat päästölähteet ja tekemään suunnitteluvaiheessa ratkaisuja, joilla voidaan vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Mikä on hiilijalanjälki?

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai rakennuksen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää.

Rakennushankkeessa päästöt syntyvät esimerkiksi:

• Rakennusmateriaalien valmistuksesta.

• Rakennusmateriaalien kuljetuksista.

• Rakentamisen aikaisesta energiankulutuksesta.

• Rakennuksen käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

• Rakennuksen korjauksista ja materiaalien uusimisesta.

• Rakennuksen purkamisesta ja materiaalien käsittelystä.

Tulokset ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina eli kilogrammoina tai tonneina CO₂e. Yksikkö huomioi hiilidioksidin lisäksi myös muiden kasvihuonekaasujen ilmastovaikutukset.

Miten rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan?

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta perustuu rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin liittyvien päästöjen arviointiin.

Laskennassa huomioidaan rakennuksen materiaalit, tekniset järjestelmät, energiankulutus ja elinkaaren aikana tehtävät toimenpiteet.

Tyypillinen laskenta etenee seuraavasti:

1. Rakennuksen lähtötietojen kerääminen

Ensimmäiseksi kerätään rakennushankkeen tarvittavat tiedot.

Näitä ovat esimerkiksi:

• Rakennuksen pinta-ala ja käyttötarkoitus.

• Rakennetyypit ja materiaalivalinnat.

• Betonin, teräksen, puutavaran ja eristeiden määrät.

• Ikkunoiden, ovien ja muiden rakennusosien tiedot.

• Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät.

• Rakennuksen arvioitu energiankulutus.

Mitä tarkemmat lähtötiedot ovat käytettävissä, sitä luotettavampi laskennan tulos saadaan.

2. Rakennusmateriaalien päästöjen laskenta

Rakennusmateriaalien valmistus muodostaa usein merkittävän osan rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä.

Esimerkiksi betonin, teräksen ja erilaisten eristemateriaalien valmistukseen tarvitaan energiaa ja raaka-aineita.

Materiaalien ympäristövaikutuksia voidaan arvioida ympäristöselosteiden eli EPD-dokumenttien avulla.

EPD sisältää tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista sen elinkaaren eri vaiheissa. Sen avulla voidaan vertailla eri materiaalien ja tuotteiden ilmastovaikutuksia keskenään, kun vertailun rajaukset ja toiminnalliset yksiköt ovat yhteneväiset.

3. Rakentamisen aikaiset päästöt

Rakennustyömaa aiheuttaa päästöjä muun muassa koneiden, kuljetusten, lämmityksen ja sähkönkäytön kautta.

Myös materiaalihukka ja rakennusjätteet vaikuttavat rakentamisen ympäristövaikutuksiin.

Työmaan päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi:

• Suunnittelemalla materiaalihankinnat tarkasti.

• Vähentämällä materiaalihukkaa.

• Suosimalla energiatehokkaita työmenetelmiä.

• Tehostamalla kuljetuksia.

• Käyttämällä vähäpäästöistä työmaakalustoa.

4. Rakennuksen käytönaikainen energiankulutus

Rakennuksen käytön aikana syntyvät päästöt muodostuvat erityisesti lämmityksen, käyttöveden, ilmanvaihdon ja sähkönkulutuksen perusteella.

Pientalossa lämmitysjärjestelmän valinta, rakennuksen energiatehokkuus ja käytettävän energian päästökerroin vaikuttavat merkittävästi kokonaisuuteen.

Esimerkiksi lämpöpumput, hyvä lämmöneristys, energiatehokkaat ikkunat ja toimiva ilmanvaihto voivat vähentää rakennuksen käytönaikaisia päästöjä.

5. Rakennuksen elinkaaren loppuvaihe

Laskennassa huomioidaan myös rakennuksen käyttöiän aikana tehtävät korjaukset, materiaalien uusiminen sekä rakennuksen purkaminen.

Materiaalien uudelleenkäyttö, kierrätys ja hyödyntäminen vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa syntyy.

Millä työkaluilla hiilijalanjälki lasketaan?

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaan on saatavilla erilaisia ohjelmistoja ja laskentatyökaluja.

Laskennassa voidaan hyödyntää esimerkiksi:

• Rakennuksen määrälaskentatietoja.

• Rakennustuotteiden ympäristöselosteita eli EPD-tietoja.

• Kansallisia päästötietokantoja.

• Rakennuksen energiankulutustietoja.

• Elinkaarilaskennan ohjelmistoja.

Suomessa rakennusten vähähiilisyyden arvioinnissa voidaan hyödyntää ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja kansallista päästötietokantaa.

Miksi hiilijalanjälki kannattaa laskea jo suunnitteluvaiheessa?

Hiilijalanjäljen laskenta kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä rakennuksen suurimmat päästöihin vaikuttavat ratkaisut tehdään jo suunnittelupöydällä.

Esimerkiksi perustamistavan, runkomateriaalin, välipohjarakenteiden ja lämmitysjärjestelmän valinnat voivat vaikuttaa merkittävästi rakennuksen kokonaispäästöihin.

Kun vaihtoehtoja vertaillaan jo suunnitteluvaiheessa, voidaan löytää ratkaisuja, jotka ovat sekä teknisesti toimivia että ympäristön kannalta parempia.

Mitä hyötyä hiilijalanjäljen laskennasta on rakennuttajalle?

Hiilijalanjäljen laskenta tarjoaa rakennuttajalle konkreettista tietoa rakennushankkeen ympäristövaikutuksista.

Sen avulla voidaan:

• Tunnistaa rakennuksen suurimmat päästölähteet.

• Vertailla erilaisia rakenne- ja materiaaliratkaisuja.

• Kehittää rakennuksen energiatehokkuutta.

• Vähentää materiaalihukkaa.

• Parantaa rakennushankkeen ympäristötavoitteiden toteutumista.

• Tuottaa tietoa rakennuksen vähähiilisyydestä.

Hiilijalanjäljen laskenta ei ole pelkästään ympäristöasioiden tarkastelua, vaan myös työkalu parempaan suunnitteluun ja kustannustehokkaampaan rakentamiseen.

Yhteenveto

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on tärkeä osa vähähiilistä rakentamista. Sen avulla voidaan arvioida rakennuksen aiheuttamia ilmastopäästöjä koko elinkaaren ajalta ja tunnistaa keinot niiden vähentämiseksi.

Pientalorakentamisessa merkittävimmät ratkaisut tehdään jo hankkeen alkuvaiheessa. Materiaalivalinnat, rakenneratkaisut, energiatehokkuus ja rakennuksen pitkäikäisyys vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen.

Vähähiilinen rakentaminen ei tarkoita pelkästään yksittäisten materiaalien vaihtamista, vaan koko rakennuksen elinkaaren huomioimista.

Hyvin suunniteltu rakennus on paitsi toimiva ja pitkäikäinen myös ympäristövaikutuksiltaan harkittu. Hiilijalanjäljen laskenta auttaa tekemään parempia päätöksiä jo ennen ensimmäistäkään lapionpistoa.