Suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset uudessa rakentamislaissa – mitä eri rakennushankkeet edellyttävät?
Uusi rakentamislaki (751/2023) on tuonut muutoksia rakennushankkeiden suunnittelijoiden pätevyysvaatimuksiin. Muutokset koskevat niin arkkitehteja, rakennussuunnittelijoita, rakennesuunnittelijoita kuin muitakin erityissuunnittelijoita.
Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää suunnittelijoiden pätevyyden arviointia ja varmistaa, että rakennushankkeissa käytetään tehtävän vaativuuteen nähden riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaavia ammattilaisia.
Käytännössä suunnittelijan on pystyttävä osoittamaan pätevyytensä juuri siihen tehtävään ja vaativuusluokkaan, johon hänet hankkeessa nimetään.
Rakennushankkeen koko ei yksin ratkaise suunnittelutehtävän vaativuutta. Myös rakennuksen käyttötarkoitus, tekniset ominaisuudet, arkkitehtoniset ratkaisut, rakennuspaikka ja ympäristö vaikuttavat vaativuusluokan määrittelyyn.
Suunnittelutehtävien viisi vaativuusluokkaa
Rakentamislain mukaan suunnittelutehtävät jaetaan viiteen vaativuusluokkaan:
Vähäinen
Tavanomainen
Vaativa
Erittäin vaativa
Poikkeuksellisen vaativa
Vaativuusluokka määritellään erikseen jokaiselle suunnittelualalle. Samassa rakennushankkeessa voi siis olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia tehtäviä.
Esimerkiksi omakotitalon arkkitehtisuunnittelu voi olla tavanomainen, mutta rakennuksen poikkeuksellisen vaativa perustamisratkaisu voi edellyttää rakennesuunnittelijalta korkeampaa pätevyyttä.
Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän todellisen sisällön perusteella, ei pelkästään rakennuksen neliömäärän tai kerrosluvun mukaan.
Millaisia pätevyyksiä eri suunnittelutehtävissä vaaditaan?
Rakentamislain 83 § määrittelee suunnittelijoiden koulutus- ja kokemusvaatimukset.
Vähäisessä suunnittelutehtävässä suunnittelijalla tulee olla tehtävän laajuuteen ja laatuun nähden riittävä osaaminen.
Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä edellytetään soveltuvaa tutkintoa ja riittävää kokemusta. Vaativammissa tehtävissä koulutus- ja kokemusvaatimukset kasvavat.
Vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai laissa määriteltyä vastaavaa koulutusta sekä tehtävän vaativuutta vastaavaa työkokemusta.
Pätevyys osoitetaan pääsääntöisesti ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla pätevyystodistuksella. Vähäisessä suunnittelutehtävässä erillistä pätevyystodistusta ei edellytetä, mutta riittävä osaaminen on silti oltava.
Pätevyystodistus ei myöskään automaattisesti takaa kelpoisuutta kaikkiin saman vaativuusluokan hankkeisiin. Rakennusvalvonta arvioi tarvittaessa myös suunnittelijan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään.
Millaisia pätevyyksiä erilaisissa rakennushankkeissa tarvitaan?
Vaativuusluokka määräytyy aina hankekohtaisesti. Seuraavat esimerkit havainnollistavat eri rakennustyyppien suunnitteluun liittyviä vaatimuksia.
Omakotitalot ja pientalot
Tavallisen omakotitalon rakennussuunnittelutehtävä on usein tavanomainen. Suunnittelijalta edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta ja vaadittua pätevyyden osoittamista.
Vaativuus voi kuitenkin nousta esimerkiksi silloin, kun rakennus sijaitsee jyrkässä rinteessä, rakennuspaikka on kaupunkikuvallisesti merkittävä tai rakennuksessa on poikkeuksellisen vaativia arkkitehtonisia ratkaisuja.
Myös pienet varastot, piharakennukset ja muut vähäiset rakennuskohteet voivat kuulua vähäiseen suunnittelutehtävään. Tällöin erillistä pätevyystodistusta ei edellytetä, mutta suunnittelijalla tulee olla riittävä osaaminen.
Rivitalot ja kerrostalot
Rivi- ja kerrostalohankkeissa suunnittelutehtävä on usein vaativa. Rakennuksen koko, kerrosluku, asuntojen määrä, paloturvallisuus, esteettömyys ja tekniset järjestelmät vaikuttavat tehtävän vaativuuteen.
Suuret asuinkerrostalot, kaupunkikuvallisesti merkittävät kohteet ja poikkeukselliset pohjaratkaisut voivat johtaa erittäin vaativaan suunnittelutehtävään.
Myös eri suunnittelualojen vaativuusluokat voivat poiketa toisistaan.
Julkiset rakennukset ja liiketilat
Kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, liikuntarakennuksissa ja suurissa liiketiloissa suunnittelutehtävät ovat usein vaativia tai erittäin vaativia.
Näissä hankkeissa korostuvat rakennuksen toiminnallinen suunnittelu, suuret henkilömäärät, poistumisturvallisuus, esteettömyys sekä sisäilman ja rakennusfysiikan vaatimukset.
Erityisesti sairaaloiden ja muiden erityisrakennusten suunnittelu voi olla erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä.
Suojellut rakennukset ja korjausrakentaminen
Korjaus- ja muutostöissä suunnittelijan kokemuksella on erityinen merkitys.
Suojellun rakennuksen korjaussuunnittelu voi olla erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä, vaikka rakennus olisi kooltaan pieni.
Vaativuutta lisäävät esimerkiksi rakennuksen historialliset ja kulttuurihistorialliset arvot, alkuperäisten rakenteiden säilyttäminen, rakennusfysikaaliset riskit sekä perinteisten materiaalien ja työmenetelmien käyttö.
Korjaus- ja muutostöiden suunnittelijalta edellytetään myös kokemusta nimenomaan korjaus- ja muutostöiden suunnittelusta.
Pätevyysvaatimukset koskevat kaikkia suunnittelualoja
Pätevyysvaatimukset eivät koske ainoastaan arkkitehtia tai rakennussuunnittelijaa. Ne koskevat myös rakennushankkeen erityissuunnittelijoita.
Rakennushankkeessa suunnittelutehtäviä voivat olla esimerkiksi:
Pääsuunnittelu: suunnitelmien kokonaisuuden ja yhteensovittamisen johtaminen.
Rakennussuunnittelu: rakennuksen arkkitehtoninen ja toiminnallinen suunnittelu.
Rakennesuunnittelu: kantavat rakenteet ja niiden mitoitus.
Pohjarakennesuunnittelu: perustaminen ja pohjarakenteet.
LVI-suunnittelu: lämmitys-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät.
Sähkösuunnittelu: rakennuksen sähkötekniset järjestelmät.
Jokaisen suunnittelualan tehtävän vaativuus arvioidaan erikseen. Esimerkiksi arkkitehtisuunnittelun vaativuus ei automaattisesti määritä rakennesuunnittelun vaativuutta.
Pääsuunnittelijalla on lisäksi erityinen vastuu suunnitelmien yhteensovittamisesta. Hänen tulee huolehtia siitä, että eri suunnittelualojen suunnitelmat muodostavat toimivan ja ristiriidattoman kokonaisuuden.
Pätevyystodistus ja rakennusvalvonnan arviointi
Uudessa järjestelmässä suunnittelija osoittaa pätevyytensä ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla pätevyystodistuksella silloin, kun sellainen vaaditaan.
Todistuksen hakeminen perustuu muun muassa suoritettuun tutkintoon, työkokemukseen, suunnittelualan kokemukseen ja tehtävän vaativuusluokkaa vastaavaan osaamiseen.
Rakennusvalvonta tarkistaa suunnittelijan pätevyyden rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Lisäksi arvioidaan, vastaako suunnittelijan osaaminen juuri kyseisen hankkeen vaatimuksia.
Pätevyystodistus on siis osoitus suunnittelijan koulutuksesta ja kokemuksesta, mutta se ei poista tarvetta arvioida hankkeen erityispiirteitä.
Mitä tapahtuu vanhoille suunnittelijapätevyyksille?
Uuteen järjestelmään siirtyminen on herättänyt kysymyksiä erityisesti pitkään alalla toimineiden suunnittelijoiden keskuudessa.
Aikaisempi koulutus ja työkokemus eivät menetä merkitystään, vaan niitä voidaan hyödyntää uuden pätevyystodistuksen hakemisessa.
Vanha maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kelpoisuus tai aiempi toimiminen suunnittelijana ei kuitenkaan sellaisenaan tarkoita, että uuden järjestelmän mukainen pätevyys olisi automaattisesti osoitettu.
Siirtymäsäännösten perusteella aiemmin hankitut pätevyydet ja kelpoisuudet voidaan ottaa huomioon. Oman tilanteen kannalta on tärkeää selvittää, mitä todistusta tai muuta osoitusta kyseinen suunnittelutehtävä edellyttää.
Mitä muutos tarkoittaa suunnittelutoimistojen toiminnassa?
Uudet pätevyysvaatimukset vaikuttavat myös arkkitehti- ja suunnittelutoimistojen henkilöstösuunnitteluun ja projektien organisointiin.
Suunnittelutoimistojen kannattaa kartoittaa henkilöstön pätevyydet ja selvittää, mihin vaativuusluokkiin työntekijöiden osaaminen riittää.
Erityisesti on hyvä tarkistaa:
Millaisia pätevyyksiä henkilöstöllä on tällä hetkellä?
Kuka voi toimia pääsuunnittelijana eri hankkeissa?
Kuka voi toimia rakennussuunnittelijana eri vaativuusluokissa?
Miten vaativampien hankkeiden suunnitteluresurssit järjestetään?
Onko henkilöstöllä riittävästi kokemusta erityisesti korjaus- ja muutostöistä?
Myös suunnittelijan todelliset ajankäytölliset resurssit ovat tärkeitä. Pelkkä pätevyystodistus ei poista tarvetta varmistaa, että suunnittelijalla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.
Mitä suunnittelijan kannattaa tehdä nyt?
Jokaisen rakennushankkeissa toimivan suunnittelijan kannattaa selvittää oman suunnittelualansa vaativuusluokat, tarkistaa koulutuksen ja työkokemuksen riittävyys sekä hakea tarvittava pätevyystodistus.
Aikaisemmista hankkeista kannattaa koota dokumentaatio ja referenssit, joilla voidaan osoittaa suunnittelukokemuksen laajuus ja vaativuus.
Pätevyysvaatimukset on hyvä selvittää jo tarjous- ja sopimusvaiheessa. Näin vältytään tilanteilta, joissa suunnittelija nimetään hankkeeseen, mutta hänen pätevyytensä ei vastaakaan tehtävän vaativuusluokkaa.
Yhteenveto: pätevyys määritellään tehtävän, ei pelkän rakennuksen perusteella
Uuden rakentamislain keskeinen muutos on, että suunnittelijoiden pätevyyden osoittaminen on aiempaa järjestelmällisempää. Pätevyysvaatimukset perustuvat koulutukseen, kokemukseen ja suunnittelutehtävän vaativuusluokkaan.
Arkkitehtisuunnittelussa tämä tarkoittaa, että suunnittelijan on tunnettava oman osaamisensa rajat ja pystyttävä osoittamaan kelpoisuutensa hankkeen vaatimalla tavalla.
Myös rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa varmistaa suunnittelijoiden pätevyydet jo hankkeen alkuvaiheessa.
Hyvä suunnittelija ei ole ainoastaan rakennuksen suunnittelun asiantuntija, vaan myös vastuullinen ammattilainen, jonka osaamisen tulee vastata hankkeen todellista vaativuutta.
Lähteet: Rakentamislaki 751/2023, erityisesti 82–85 §, sekä valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä 1063/2024.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti